torstai 27. lokakuuta 2011

Miun uus pipo


Edellisessä postauksessa, siis eilisessä:), mie esittelinkin uusinta tekelettäni. Illalla se sitten valmistui: miun uus pipo !
Mie ostin viime viikolla uuden talvitakin ja pitihän miun saada siihen sopiva pipo. Lankakaupassa sitten ihastuin tähän Rowanin limaan ja sen mukana saikin tämän pipon ohjeen, joten siitäpä se sitten ratkesi miun uuden pipon malli.



Langassa on 84% baby alpacaa, 8% merinovillaa ja 8% nylonia. Lanka ei oo kierteistä vaan virkattu ketjusilmukoille, joten se on tosi joustavaa ja aivan ihanan tuntuista neuloa. Pikkasen jänskättää, että alkaako kutittaa, en tuosta alpacasta ihan tiijä vielä sanoa. Mutta mukavalta se tuntuu päässä ja aamulenkillä anivarhain kivasti lämmitti päätä:) Oikeestaan mie tykkään tästä tosi paljon !
On aivan karmea kuvata, kun ei oo valoa ja ite vielä omasta päästä kun yrittää saada jotain tolkun kuvaa, niin vaikeeta on...


Näitten palmikoitten kanssahan miulla meinas mennä välillä kieli ihan solmuun. Taas jaksan ihmetellä ja nostaa hattua niille, ketkä tekee vaikka mitä ihania villapaitoja, mitkä on täynnä erilaisia palmikoita! Ei ois miusta siihen:/

Mukavaa loppuviikkoa ja toivottavasti saatais sitä lunta ja pakkasta pian!

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Palkintoa ja sukkaa


Eilen postipoika soitti ovikelloa ja meijän koirat nosti perinteiseen tyyliinsä mielettömän rähäkän =) No, onneks se posteljooni on jo tottunu näihin pieniin petoihin;) Ite en vaan millään meinannu ensin tajuta, että mikä paketti miulle tulee, hmm... No välähtihän se sitten, kun mie sen paketin äkkiä revin auki. Katjuksallahan oli blogissaan 60. postauksen arvonta ja mie onnellinen voitin sieltä jotain aivan ihanaa!


Sieltä paljastui siis Katjuksan tekemä ihana helmiruusu, joka miun mielestä sopii tulevaan jouluun oikein hyvin. Punaoranssia tico ticoa, jee! Tykkään just tästä väristä! Ja sakset! Just joku päivä etin miun pieniä saksia, joita miulla on monet monet monet...ja jotka on aina häveyksissä... Eli tarpeeseen tulivat nämäkin ja ovatkin niin kauniin väriset:) Kiitos paljon Katjuksa siulle tästä ihanasta syksyisestä yllätyksestä!

Ja sitten sitä sukka-asiaa. Sain tilauksen neuloa samanlaiset sukat kuin nämä, väritoive vaan oli violetti tai vaaleenpunainen. No mie en sitä hempukkaa löytäny, mutta tuota violettia sattui kaupassa olemaan. Siitäpä sitten valmistui nopeesti sukat, jotka mie kohta lähen kiikuttamaan uudelle omistajalleen.
Langanmenekki oli 109g, puikot 3,5 ja lankahan on Novitan 7 veljestä.
Ja näillä siis mennään myös Sukkasadon Perunalaariin, ovat sitten miun kymmenes sukkapari sinne.


Pistänpä tähän loppuun kuvan uusimmasta aloituksesta. Saatte sitten arvailla mitä tästä mahtaa tulla=) Toivottavasti on pian jotain valmista mitä esitellä. Vaan sen sanon jo nyt, että oon aivan rakastunu tuohon lankaan, Rowanin limaan...


Nyt on tää aika syksystä, mistä mie en yhtään tykkää:(  Toivottavasti tulis nopeesti lumet ja pakkaset!

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Perussukkia pojalle


Tässäpä kahdet tilaussukat. Molemmat menee ekaluokkalaiselle ystäväni pojalle. On niillä nykyään iso jalka, kun nämäkin piti tehdä kokoa 35-36... Miulla oli nimittäin ekaluokalla kengän numero 28! No, se oli kyllä pieni, mutta silti...

Ylemmissä on lankana Dropsin Fabelia. Lankaa meni 59g ja puikot oli 2,5 numeroiset. Silmukoita tais olla 60.
Alemmat on sitten neulottu Gjestalin Maijasta 3 numeron puikoilla, silmukoita 56, langanmenekki 73g. Raidat "tekaisin" taas raitageneraattorilla.  

Näillä sukilla ehtii vielä kartuttaa Sukkasadon Perunalaarin tämän viikon satoa ja ovat siis #8 ja #9 sukat sinne miulta.

Nyt alkaa Tanssii Tähtien Kanssa! Äkkiä sohvan nurkkaan!

perjantai 14. lokakuuta 2011

Villasukat


Pitkästä aikaa moikka! Oon jotain valmista saanut aikaiseksi, mutta kuvaaminen ja tänne siirtäminen on viivästynyt. Miulla on ollu aika hiljaista neulerintamalla, hartiat on ollu niin jumissa, ettei oikein pitkää pätkää pysty kerrallaan neulomaan. Varmaan viikko meni välissä, etten ees koskenu puikkoihin... Ja nyt kun oon ottanu puikot esille, niin eipä taas tunnu mukavalta ei... Mutta mie yritän pikkuhiljaa saada jotain tehtyä.

Nää sukat on neulottu Pirtin kerhäämön hahtuvalangasta. Ostin sitä viimeks siellä käydessä, ihan vaan kokeilumielessä. Tää lankahan on ihan täyttä villaa, joten nämä ei oo niin kestävät sukat. Eli kantapäätä saa varmasti parsia, jos meinaa enemmän pitää. Mutta niinhän se oli ennenmuinoin, äiti neuloi ja parsi. Ja mikäpäs siinä. Nykyään vaan ihmiset ei enää viitsi parsia, mielummin heittäävät roskiin, jos reikä tulee.


Langanmenekki oli 136g ja puikot oli 3,5.
Oli ajatuksena tehdä nää itselle lämmittämään jalkoja kylminä talvi-iltoina, mutta muutinkin mieleni ja otankin nää joulumyyjäisiin. Jos eivät mee kaupaksi, niin otan sitten itelleni.
Nämä sukat on myös #7 sukat Sukkasadon Perunalaariin.

Nyt miulla on tuossa tekeillä parit tilaussukat ja niistä sitten seuraavan kerran. KyJyt oottaa myrtsinä tuolla laatikossa. Jotenkin en saa niitä tehtyä. Oon tuuminu, että taitaa olla viimeinen KyJy mihin otan osaa, ehkä. Jotenkin en tykkää kuitenkaan siitä, että ensin aloitellaan karmea määrä hommia ja on joku aikaraja millon ne on oltava valmiit. Mie teen mielummin sitä, mitä milloinkin huvittaa. Enkä ollenkaan lupaa enää, että saan ne kaikki jouluun mennessä valmiiksi...Mutta kyllä ne joskus kaikki valmistuu:)

Mukavaa viikonloppua kaikille!

lauantai 1. lokakuuta 2011

Piilopaikka puikoille...

"Kuka saa, kuka saa, puikkopussiin kurkistaa..."


Mie oon pitäny sukkapuikkoja, pyöröpuikkoja ja virkkuukoukkuja samassa pussukassa. Aina sai kaivella ja tyhjentää koko säkin, että löys tarvitsemansa. Hermot paloi monta kertaa! Siis ihan oikeesti, miulla on lyhyt pinna ja jos joku ei heti löydy, niin kyllä kuuluu...
Niinpä mie sitten tempaisin jonkun kankaanpalan ja vähän kanttinauhaa ja ommella surautin puikoille, koukuille ja tarvikkeille uuden pussukan:) Nyt on puikot järjestyksessä ja löytää sitten sen mitä tarttee ihan nopeesti.

Tsädäm !


Virkkuukoukut on omassa kolossaan


Pyöröpuikot ja mitat omassaan...


On aika ihanan näpsäkkä ja siellä ne siististi pysyyvät


Välit on sen verran isoja, että saa samaa kokoa olevia puikkoja laitettua enemmänkin koloseen. Ja onhan miulla sitten tuo puikkomitta, millä voi mitata koon, jos on sekasin menneet. Pitkille puikoille pitää tehdä oma pussukka, niitäkin on ihan tarpeeks tuolla nurkassa...

Näin sitä on iloinen pienistä asioista, mitkä pikkasen voi helpottaa arkea. Mukavaa viikonloppua !